Inspiroivat keitot

Vaikka tämä ei mikään ruokablogi olekaan, ajattelin pistää tänne lempikeittojeni ohjeet :)

Ruuanlaittohan on pieni taidemuoto, joka saa aina hyvälle mielelle

Bataattikeitto:

2 bataattia

1 pieni sipuli (pilkottuna)

1 valkosipulin kynsi (pilkottuna)

7 ½ dl vettä

1 kasvisliemikuutio

ripaus valkopippuria

1 prk ruokakermaa

*mukaan voi laittaa pienen määrän esim. parsaa,

kunhan muistaa, että keiton on tarkoitus maistua

bataatilta

1.Pistä kattilaan kaikki muu, paitsi kerma ja odota, kunnes kypsyy

2. Soseuta keitto ja lisää ruokakerma

3. Maista, ja lisää tarvittaessa mausteita

Tämän keiton kuuluisi maistua makealta, kuten bataatti.

Liian innokas maustaminen peittää helposti bataatin maun,

mutta keiton mausteisempi versio toimii hyvin toisen ruuan

lisukkeena. 

Itse pidän tästä keitosta juuri sen vuoksi, että kun ohjeita

ei aina jaksa seurata kovin tarkkaan, keitosta on 

tullut joka kerta erilaista, mutta ei kertaakaan huonoa.

Kanakeitto:

En ole ihan varma määristä, koska satuin hukkaamaan reseptin.
Tämä kanakeitto on joka tapauksessa yksi ehdottomista suosikeistani,
joten kannattaa kokeilla.

5perunaa (kuorittu, pilkottu)

Hunajamarinoituja kanafileitä
Pussi keittovihanneksia
1 prk ranskankermaa
2rkl luumuhilloa
1rkl currya
1 kanaliemikuutio

1. Pistä perunat ja vihannekset kiehumaan
2. Pilko kanafileet ja jos haluat, paista ennen lisäystä keittoon
3. Kun kanat ovat keitossa, mausta keittoa currylla ja kanaliemikuutiolla.
Maista lientä ja tee oman maun mukaiseksi
4. Kun perunat ovat kypsiä, lisää ranskankerma ja luumuhillo.
Sekoita tasaiseksi.

*Luumuhillo keitossa saattaa kuulostaa kummalliselta, mutta sitä kannattaa kokeilla.

Kiitos

Olen runoillut vasta 4 runon verran sivulla www.rakkausrunot.fi , mutta olen sivusta aika innostunut :) Minut löytää sieltä nimellä Rinkeli. Kävin siellä tänään ja yllätyin kommenteista. Olin ajatellut että nämä minun runot ovat vain tämmöinen kokeilu tämmöiseen blogiin josta tutut eivät tiedä... Mutta se että joku oli siellä vaivautunut tulemaan tänne katsomaan, ja pitänyt, oli tosi kannustavaa. Iso kiitos <3 Ehkä jatkan tuota runoilua myös tänne joskus. 

(c) Rinkeli

Tarinoitakin pitäisi kyllä tulla mutta... saattaa kyllä kestää ennen kuin mitään tulee. Joulukalenteri olisi ollut hyvä idea, mutta on jo kolmas päivä, joten ei enää varmaankaan kannata. Harmittaa kun kirjoitusprojekteja on muutenkin liikaa, eikä valmista tule mistään. On se kirjatarina, mikä ei tunnu valmistuvan koskaan. Sitten on koulutehtävä, lukukirja kirjasta josta en hirveästi pidä. Ja sitten näin yöllä sellaista unta josta pitäisi ehdottomasti tehdä elokuva :P Itselläni ei ole kyllä minkäänlaista hajua miten animaatio/piirroselokuvan käsis pitäisi kirjoittaa tai minne lähettää.


No, vaikka projekteistani ei tulisikaan mitään, ainakin toivon, että pikkuhiljaa ne harjoittavat minua kirjoittajana. 


Haluan kiittää kaikkia jotka jaksoivat lukea kirjoitukseni :D Tästä ei ehkä tullut mielenkiintoisin kirjoitukseni...

T: Rinkeli

Moi taas :)

Ei tästä mun blogin pitämisestä taida tulla mitään. Kokeita on paljon enkä oikeen pääse tarpeeksi usein koneelle. Ja teksti, josta ois tarkotus tulla kirja, vihdoin luistaa.  Eli nyt kirjotusaika menee siihen tarinaan, eikä sitten enää jaksa luoda mtn. novelleja. Mutta ei se mitään, eihän mulla vissiin lukijoita olekkaan :D Tarkotus ois, että tänne vielä tulis jtn kivaa, ei nyt viitsi heti kättelyssä luovuttaa. Mutta mun blogin aika ei vaan taida vielä olla. Mietin tässä, että pitäiskö poistaa tuokin mitä täällä jo on: noi runot. Meinaan nyt vähän hävettää kun niitä lukee... Nojoo olkoot. ^^

Runoja

Nyt on jotenkin kahea into päästä kirjoittamaan tänne :) niimpä aloitan runoista, joita olen kirjoittanut päiväkirjaan, ja johonkin suttupaperiin. Katotaan mitä täältä löytyy!


Hiljainen talo:


Lautasten kilinä kaikuu kodissa.
Kukaan ei käske varomaan.
Kukaan ei nosta katsettaan.
Vain tuuli puhaltaa uteliaana,
vain sade tekee tuttavuutta.
Kerrostalo viilenee.
Kukaan ei valita, että palelee.


Kultamaali:


Näen silmät rakastuneen,
tiedän hänen vaikeaan kelkkaan hypänneen. 
On monta mutkaa matkassa, kipua, kaipausta. 
Rakkaushan on kaipuuta kultamaaliin, 
kaksi ihmistä tahtoo samaan raamiin. 
Ja niin rakkaus esittäytyy: onnena, 
vaan välillä ilmestyy vihana. 
Ei viha sitä saa palamaan, 
viha on vain tapa purkaa tunteitaan. 
Jos aika alkaa kultaa hiomaan, 
vasta välinpitämättömyys sen hautaan kupsauttaa.


Yksinäisen yö:


Hämärä rauhoittaa ihmiset uneen,
mutta tuplaa jokaisen tunteen.
Kun kaikki on hiljaa,
sydän tuntuu lyövän kovempaa.
Yksinäisyys hyökyy sydämeen,
itku piirtyy sielun ytimeen.
Kaipaus huutaa jättejä kovempaa,
vaan silti pysyy kissanpoikaa hiljempaa.
Vieressä on paikka sille oikealle,
vaan tähdet tuikkivat pilkkaansa unelmalle. 
Muistoista pahimmat nousevat mieleen,
silti yksinäinen uskoo rakkauteen.
Rakkaus on kipeä sana yksinäiselle,
mutta kenties maailmassa on yksi hänelle.
Niin toiveikas ajatus yössä,
tuo lohdun yksinäisen mielessä.
Vaikkei taika kestäisi aamuun,
se ehkä loihtii rakkauden unen satuun.
Ja unet on saduista kauneimpia,
koska yö tuo tunteet tuplana.


Kaupungin Tarzan:


On nuohoojapoika nuori ja komea,
tullut putsaamaan talomme savupiippuja.
Paloportaat näyttävät vanhalta,
mutta tämä Tarzan ei tahdo edes valjaita.
Hän alkaa kiivetä huolettomasti,
vain katsojat tärisevät holtittomasti.
Äkkiä juoksen omaan keittiöön,
tahdon katsoa suoraan tähän heittiöön.
Kun olen vihdoin omassa keittiössä,
mies on jo savupiipussa töissä.
Odotan hänen tuloaan alas,
mietin miten vois hymyillä takas.
Mieleni hyppii vanhoissa leffoissa,
joissa vannotaan rakkautta ikkunan varjoissa.
Mutta kun valmistaudun rakkauteen,
hän ohi menee ja nopeasti vilkaisee.
Huomaan ajatukseni typeriksi,
sydämeni kovertuu ontoksi.
Jossain tuolla on prinssi minulle,
Tarzan on tarkoitettu vain Janelle.


Äänetön:


Jos maailma osaisi valittaa,
se tuskin sanoisi sanaakaan.
Harvoin osaa parahtaa,
ne jotka eniten kärsiä saa.
Niinkuin sinäkin kärsit hiljaa,
pois lähdit, kertomatta ongelmaa.
Miksi en osannut lohduttaa,
enkä haavojas parantaa.
Miksi minä osaan vain valittaa,
vaikka elävänä kuljen maailmaa.
Kunnioitit elämää enemmän kuin minä,
mutta sinut maailma nielaisi,
minut se unohti.




Sorsastus:


Jos olisin lintu, ehkä olisin sorsa.
Kaunis eläin, mutta silti vain riista.
Rakastaisin Suomea, 
vaan en kuolis sen luonnossa. 
Lentäisin pois, hädissäin pakoon. 
Lentäisin tanskaan lähtevään jonoon. 
Ja Tanskassa lopulta kuolisin, 
kun sisuni lopulta kadottaisin.






Siinä nyt jotain, näitten julkaiseminen kyllä vähän nolottaa. Älkää siis pistäkö liian rankkaa kritiikkiä, saatan loukkaantua vaikka kirjoittaja olisikin oikeassa. :)

Minä & Ideani

 

Hei kaikki,

 olen siis Nina Rigel. Se ei ole oikea nimeni, mutta se on nimi, joka olisi tarkoitus painaa tulevien kirjojeni kanteen. Olen vasta 15, ja saatan kuulostaa kumman varmalta siitä, että kirjoja on tulossa. Kirjan kirjoittaminen on kuitenkin suuri haaveeni ja tavoitteeni, ja uskon tekeväni sen joskus. Itse asiassa minulla onkin alku vaiheissa jonkinlainen kirjan alku myös nyt. Kirjoittamisesta ei kuitenkaan tule oikein mitään, jotenkin vain teksti kuulostaa kömpelöltä. Toivonkin, että täällä saisin paljon kommentteja kirjoituksistani.

Luin jostain, että kirjailija on brändi, eikä ihmiset halua anonyymiä kirjailijaa. Haluaisin kirjoittaa menestyskirjan, toivoisin että tekstejäni haluttaisiin lukea. Omassa nimessäni ei ole mitään vikaa, mutta minusta on ahdistavaa ajatella, että kaikki tietäisivät minut. Tämän nimen valitsin, koska Rigel on taivaan seitsemänneksi kirkkain tähti.  Sopivasti seitsemän on myös usein saduissa esiintyvä luku.

                                             

Toivon, että täällä blogissa saan harjoitusta kirjoittajana. Toinen toiveeni on, että blogin ansiosta joskus, kun lopulta saan jonkun kirjan valmiiksi ja niin hyvään kuntoon, että se kelpaa jonnekkin: joku onkii tämän nimen selville. Ehkä silloin nimen taustaksi riittää, että Nina Rigel on joku, joka kirjoitti joskus blogia. Tiedän kyllä, että tämä blogi ei tule saamaan kovin montaa lukijaa, kun en edes halua kertoa tästä ystävilleni.

Olen ajatellut julkaista täällä joitakin tarinoitani, ja ehkä runoja. Jotain muutakin saattaa tulla, riippuu vähän millainen inspiraatio iskee. Tiedän, että monet ikäiseni eivät ole kiinnostuneita runoista, mutta pitäähän minun sitä runoiluakin kokeilla. Ja toivon myös, että kukaan ei jätä blogia lukematta ikäni vuoksi, minusta olisi hauskaa saada myös vanhempia lukijoita.

Mitään minun kirjoittamia tarinoita ei saa käyttää missään ilman lupaani. Runot ovat toinen asia, jos onnistun kirjoittamaan niin hyvän runon, että joku haluaa sitä lainata, sitä saa ihmeessä käyttää. Aina tulee kuitenkin muistaa laittaa runon perään nimeni, ja ilahtuisin, jos kommentilla kerrottaisiin asiasta.

aloitus

En ole ikinä pitänyt blogia, enkä osaa vielä mitään :) Tarkoitus olisi kumminkin ruveta pitämään tämmöistä blogia, johon kerään novelleja ja jotain, omasta elämästä ei ole tulossa mitään.