Ei enää runoja

Viimeiset runoni kirjoitin jo jonkin aikaa sitten, enkä niitä aio enää julkaista. Minulla ei ole enää mitään syytä niitä kirjoittaa, en ole kokenut mitään ihmeellistä, saati tuntenut inspiraatiota. Mielestäni en saa mitään kunnollista kasaan, jos sitä ei ole.

Palaan niihin sitten, kun on jotain runoilemisen arvoista. Paljon mieluummin tekisin nyt toisenlaista taidetta, maalaisin vaikka. Tai koska en osaa maalata, suttaisin jotain. Mutta en juuri omista maaleja, joten katsotaan nyt tuleeko siitä mitään.

Joka tapauksessa mitään tuskin julkaisisin tänne. Siis kuvia tai jotain. Miksi ihmeessä haluaisitte nähdä tuherruksiani? Toisaalta olivathan runonikin omalla tavalla vain tuherrusta ja sotkua. Viimeisimpiä runojani en ikinä halunnutkaan tänne, ehkä juuri siksi. Mistä sitten aion kirjoittaa?

Ottamani kuva. Mutta vaihteen vuoksi voisin sanoa: kopioi jos haluat.

Blogin alkuperäinen tarkoitus oli, että tänne tulisi novelleja. Runot olivat sitten uusi idea, ja pian muutkin inspiraatiot. Ja kun aloin kirjoittamaan kirjaa, se oli "number one" projektini. Mutta novellien rustaamiseen ei ole aikaa, kirjasta ei ole kerrottavaa ja olen päättänyt pistää runoilun jäihin.

Mistä sitten kirjoittaisin? Viime aikana olen pistänyt tänne jonkin verran musiikkia ja kuvia siitä mitä olen leiponut. Maisemakuvia ja kukkia. Saattaa vaikuttaa sekavalta, mutta mielestäni olen pysynyt yhä "inspiraatiot" aiheen sisällä. Tai ainakin ruoka, musiikki ja luonto ovat ihania ja inspiroivia asioita.

Ruokablogeja pitävät kuitenkin minua taidokkaammat ihmiset. Enkä tiedä jaksaako kukaan lukea blogia, jossa on vain musiikkia. Voisin tietysti kokeilla. Itse tulen hyvälle tuulelle, kun jaan hyvää musiikkia muille.

Aamulehdenblogit.ning.com sivulla olen viihtynyt kovasti. Olen kirjoittanut vain jokusen jutun, eikä tule sellaista tunnetta, että pitäisi kirjoittaa useammin. Kirjoitusten aiheet vain löytää itsestään, ja tuntuu että joku myös "kuuntelee". Olen siis vakavasti miettinyt, että jättäisin tämän blogin kokonaan ja siirtyisin sinne.

Varmaan kuitenkin tulen tänne vielä kirjoittamaan. Mutta koska kukaan ei ainakaan ole lukijaksi itseään merkinnyt, en usko että minua sillä välillä ikävöidäänkään. Aion siis jättää murehtimisen ja todella keskittyä vain inspiraatioihin. Kirjoittaa silloin kun huvittaa.

Nyt vielä jotain ihanaa musiikkia, ettet katuisi tämän blogikirjoituksen auki klikkaamista: