Käsikirjoitus lähti kotoa

Tänne olen pitkään kirjoitellut tarinasta jota olen väkertänyt, omasta kirjasta. Pitkään aikaan en ole osannut muokata sitä enään mitenkään, ja se on vain lojunut tietokoneen tiedostoissa. Eilen päätin, että nyt se vain lähtee johonkin kustantamoon. Ei tekstini mikään hyvä ole, enkä hyväksyvää kirjettä edes odota. Mutta koska enempää en osaa tarinalle enää antaa, on pakko siirtyä eteenpäin kaikkiin keskeneräisiin teoksiini. Tai aloittaa jotain aivan uutta.

Oli kuitenkin kamalan pelottavaa lähettää jotain niin henkilökohtaista pois. Pystyn kuvittelemaan jonkun lukemassa siitä pari lausetta ja sanovan sitten "hyi mitä roskaa". Ja tähän tarinaan olen käyttänyt tunteja ja taas tunteja. Tätä olen repinyt sisältäni koko luovuudellani. On ihan kamalaa tiedostaa, että on lähes mahdotonta että kukaan pitäisi siitä, kun en edes itse pysty näkemään sitä hyvänä.

Kaiken lisäksi mokailin vähän lähetyksessä. En ole varma oliko ensimmäiseen kustannusyhtiöön lähettämäni teksti oikeassa muodossa. Ja toista varten olin vähän muokannut alkua, mutta koska päätinkin lähettää varmuuden vuoksi pdf -tiedoston, lähetinkin sitten version jonka alkua en ollut muokannut. Inhottaa tämä erityisesti siksi, että tiedän kuinka kirjat arvostellaan yleensä lähinnä alun perusteella.

Yritän tässä rauhoitella, ja muokata vielä vaikka vähän tekstiä, ennen kuin lähetän tekstini vielä pariin paikkaan. Pakko katsoa, mitä tapahtuu. Varmasti käsikirjoitukseni ovat vain ajantuhlausta jokaisessa kustannusosakeyhtiössä, mutta en voi olla yrittämättä. Ahdistaa.